Siirry pääsisältöön

vuosikymmenen menestys

 


Ei siihen mennyt, kuin vuosikymmen tai pari kun sain yhden tavoitteen täyteen! Voitin joukkue Suomen Mestaruuden klubilaisten kanssa! 

Salli oli osaltaan tärkeässä roolissa ja niin oli koko joukkue. Mestaruuteen tarvittiin meitä kaikkia ja vähän myös muiden joukkueiden epäonnistumisia. Miten hienoa onkaan juosta pitkin stadionia parhaan ystävän kanssa?? Sitä hetkeä en unohda, vaikka mitali kiikkuu Pomppa-takkien takana naulakossa, kun kolmeen kuukauteen en ole sitä saanut laitettua seinälle paraatipaikalle. 

Se kertoo ehkä osaltaan elämän tärkeysjärjestykistä ja on hassua, että ihmisten on vaikea ymmärtää mun tärkeysjärjestyksiä elämään. 

Vuosia sitten kiersin joka viikonloppu kisoja ja nyt on mennyt melkein 3kk että spanielit eivät ole kisoissa käyneet! Minulla on kaksi lasta ja perhe-elämä. Nautin siitä kun saan harrastaa, minulla on terveet ja hyvinvoivat koirat. Nautin kylläkin kisaamisesta, mutta ehkä laji on varsinkin nyt antanut niin paljon! 






Salli on tämän vuoden aikana tehnyt ihan käsittämättömän uran! Kanssani SM kultaa joukkueessa, PM-pronssia ja Oton kanssa PM-kultaa sekä neljäs sija junnuSM:ssä. Ihan huikeaa! Jos se jaksaa, se saa painaa ja nautitaan niin kauan kun 9,6v vanha koira jaksaa. Ihana Salli! 

Alle kuukausi sitten tehtiin myös Stiilin kanssa eräänlainen menestystarina, sillä Stiili nousi 3-luokkaan ensimmäisenä braccoja. Kinkkuhan oli jo eka bracco Suomen mittakaavassa, joka kisaa mutta nyt vielä 3-luokkaan. 

Aina sitä ei ole uskonut Kinkun tekoihin, mutta nyt se puskutti kaksi voittonollaa Karstusen radoilta! Ihan super!! 











SPME - kokeet on lintuifnluessan osalta peruttuja, joten nyt on aikaa kilpailla agilityssaä. Ihanaa tavata ihmisiä ja saada adrenaliini! Miten sitä hetkeä aina kaipaa, kun saa olla lähtöviivalla parhaan ystävän kanssa! 
Elämä on ihanaa. 
Kiitos Ville ja Cecilia



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koira- ja lapsiperheen auto

Taas se kävi pari viikkoa takaperin! Käytiin autokaupoilla Heikin kanssa. Tai Heikki kävi. Mua ei kiinnosta, kuin takakontti. Kuka nyt koeajoa tarvitsisi tai peruutustutkaa. Autokauppiaat katsovat aina kieroon, kun kertovat autoista ja kyselevät koeajoa, johon aina totean: riittää kun näytät takakontin. Tässäpä siis autopäivitys koira- ja lapsiperheelle Meidän perhe on autojen suurkuluttajia. Autohan on maailman paskin sijoitus ja me olemme autokauppiaan unelmia. Usein ja aina ostamassa ja uudempaan vaihtamassa. Vuodessa saamme helposti kulumaan 40 000kilometriä. Paljon maantie- ja kaupunkiajoa, vaikka työmatkat molemmilla alle 15km/suunta. Soratietä, mutaa ja paskaa. Paljon (isoja) koiria, lapsia, tavaraa, rattaita, marsuja ym. Koiria ei takapenkille ja koirille häkit/veräjät ym. Niistä kertyy siis tarvelistaa autoille. Mun eka auto oli joskus -2009 iskän ostama Fiat Punto  Iskäl tais mennä hermot, kun aina oli kinumassa kyytiä tai valitin kuinka en Puu-Käpylästä päässy

Tuliko tästä liian hifistelyä??

tämä teksti kirjoitetu täysin omilla mielipiteillä ja ajatuksilla Agility on muuttunut vuosikymmenen aikana eikä vanhassa agilityssä voi enää olla, pakko mennä eteenpäin ja kulkea valtavirran mukana. Ohjaukset ja tavat ohjata ovat muuttuneet ja koirien esteosaaminen on tullut tärkeäksi osaksi. Oli osaltaan mielenkiintoista seurata agilityn mm-kisoja Turussa ja huomata maiden välisiä eroja. Saksa oli ihan omaa luokkaa ja Suomi jäi agilitymaailman kärjestä. Heikki siirsi hetkellisesti Hiilin mulle. Hiililtä puuttuu joitakin perustaitoja ja näiden taitojen vahvistaminen on nyt siis mun heiniä. Rakennettavien koirien myötä, Hiilin lisäksi Ookke, olen käynyt muutamia kertoja ulkopuolisilla kouluttajille. On ollut mielenkiintoista huomata kouluttajien ajatuksista koirien perustaitojen rakentamisesta. Mielenkiintoisinta on kuitenkin nähdä muiden koirien treenaamista. Miten ihmiset rakentavat kokonaisuutta, jonka ajatuksena on viedä huipulle.   Olen aina ollut sitämieltä, että

Syvä kumarrus

Meni melkein kolme viikkoa, että sain aikaa itselleni ja istahdin Chromebookin & bloggerin eteen kertomaan huikeita kokemuksia, että kiittämään.  Hiilistä tehtiin Cockerimestari 31.10.2020 Soinissa. SPME:stä en nyt ala kertoa sen tarkemmin, mikäli se koemuotona kiinnostaa, lukaise parin viikon päästä Nutrolinin blogista lisää :) Kirjoitankin nyt siitä hetkestä.  Korona meinasi pilata koko mestaruuden, kun ensiksi jouduttiin perumaan ruotsalaiset tuomarit. Sitten ilmoittautui Derbyyn niin paljon koiria, että meinattiin jäädä rannalle. Siillä hetkellä laitoinkin vkt Anne Knuutiselle viestiä, että jos Ookkelle löytyy paikka, niin laita Hiilikin. Pelkän Hiilin takia en vaivaudu lähtemään vajaan 400km päähän, se vaatisi ihmeen.   On tilanteita, joiden hetket muistaa ikuisesti ja ne haluaa elää uudelleen. Ja sitten on ihmeitä, joissa maailman tähdenlennot, haaveet sekä unelmat käyvät toteen. Oliko Soinissa sitten tapahtunut hyvää fengshuita, varpaiden asentoa vai ennakkoon tapahtuneita t