KOIRAMAISTA

Koirani sai metsästyskokeesta 18kk iässä 1-tuloksen.  En voisi ylpeämpi (ja onnellisempi) olla tästä!!  kuva Mikko Alakojola Derbystä ja Sallin koesuorituksesta jäi ihana maku.  Oli pakko saada lisää!  Kokeiluhengessä ilmoitin Heikin kisaamaan Sallin kanssa.  No eihän siitä mitään tullu, kun treenattiin. Koira ei lähtenyt hakuun senttiäkään.  Vaihdoin sitten itseni ohjaajaksi.  Mutkia (onneksi) sitten ilmestyi. Heikki lähti edellisellä viikolla yli 1000km kauemmaksi Leville töihin. Soitin lapsenvahtini läpi eikä kukaan pystynyt auttamaan.  Onneksi on Cappen kaltaisia ihmisiä, jotka auttavat hädässä!  kesällä Cappen kanssa treenaamassa Cappe lupasi "vähän" auttaa Sallia lisää, niinpä lapsi pakkasi reppunsa ja muutti Kaivopuistoon jo puolessa välissä viikkoa. Helpolla lapsi ei päässyt. Keskiviikkona oli iltalento Porvoossa.  Salli oli kuulemma istunut kauniisti veneessä, yrittänyt välillä leikittää enoaan ja varaisiä, mutta kun kumpikin va

Käytiin eilen täyttämässä taulukkoa Sallin kanssa IHAHn kisoissa Vantaan Ojangossa Vuokkoset Areenalla.  Tämä taulukon täyttö käsittää siis jalostus.net:n tualukon ja Tiinan kanssa tästä muodostunut jo jonkinsortin vitsi :)  Seppo Savikko tuomaroi molemmat radat.  Ai, että kuinka hienoa on kisata Sallin kanssa.  Monikaan asia ei mennyt niinkuin Strömsössä, mutta olin ihan fileis ratojen jälkeen.  A-rata  musiikilla. Huolimattomuuteen meni tuo ykkös hyppy ja taka esteen kielto. Kepeillä on välillä jättänyt vikan välistä ja niit teki nytkin. B-radasta ei ole kuin 4-viimeisen esteen pätkä, jossa myös se tyylikäs HYL näkyy. Koira ampui väärään päähän putkea. Sellaista tapahtuu :) Mutta: mä olen ihan törkeän onnellinen meidän kisauran aloituksesta. Monta asiaa meni, niinkuin kirjoissa pyydetään esteet suorittamaan, kuten rengas, B-radalla kepit ja kontaktit. Koira suoritui treenin mukaisesti myös kisapaikalla. Huutavat koirat on jätetty muille. Kaksi laulua vois

10-vuotta ja 3 päivää sitten maailmaan syntyi kasa pieniä sokkereita Katin luokse.  Pennun hankkiminen oli vähän puolivahinko.  Olin viimeisen cockerin jälkeen, 5vuotta aiemmin varma etten ota enää cockeria, vaan haluan jonkun perusnäyttelyrodun. Muutamille kasvattajillekkin ehdin soitella.  Isäni sattui mainitsemaan marraskuussa, että hänen vaimonsa huolehtii tyttärensä cockerivauvoista, sillä kuulemma on muutama vapaana. Jaahas.  Soittoa kasvattajalle ja messukeskuksen voittaja näyttelyn yhteydessä kävin Nanin kanssa katsomassa vauvoja.  Siiriä syöttämässä.  22.12 saapui luokseni cockerivauva joka sai nimekseen Siiri.  Siirin isän nimi oli "Killer", joten kyseisen bändin solistin mukaan nimesin pennun.  Muistan edelleen, kun hain Siirin. Siiri istui sylissäni, sillä oli äärettömän lämmin maha ja olin varma, että se pissaa syliini.  Olemme yhteiseen kotiin muuttamisen jälkeen olleet erottomattomat.  Siiri on koira, joka saa kai