KOIRAMAISTA

  Olen aktiivinen blogien lukija sekä fb-käyttäjä ja luen tarkasti ihmisten päivityksiä. Lukiessani kiinnitän nykyään enemmissä määrin huomiota koirien (säännölliseen) treenaamiseen ja treenipäivityksiin kuinka huonosti mennyt. Aktiivisten "huonopäivä" päivitysten myötä alan aina miettimään, että onko ollenkaan hyviäpäiviä? Milloin treenaaminen on mennyt hirveän vakavaksi? Tai milloin ohjaaja osaisi virhetilanteissa katsoa peiliin ja miettiä uutta menettelytapaa? Tärkeinpänä kysymyksenä nousee, että onko koiralla koskaan vapaapäiviä? Milloin se saisi olla esim 1kk tekemättä mitään harrastusta?   Toinen mihin kiinnitän paljon huomiota on pentujen kanssa treenaaminen. Milloin pennun annetaan kasvaa rauhassa, tehdään jotain pientä ja kivaa; luodaan suhdetta ja opetellaan arjen perusaskareita?  Kaikilla vain tuntuu nykyään olevan kamala kiire alkaa treenaamaan ja pentu viedään alle 4kk ikäisenä treeniapajille. Helpostihan jos jokin harrastus puraisee, niin koukkuuhan

Mietin äskön, et mitä laitan otsikkoon....?? Tuli totaalinen black-out. Ei ole sanoja kertomaan tämän hetkistä tuntemuksia. Viikonloppu siis pyörähti Cockeri Mestaruuden & Derbyn parissa. Nämä karkelot on itselleni iso asia. En hätyyttele mestaruutta tai erityisiä tuloksia. Kaikki on vain positiivistä. Pari vuotta sitten koiraa hankkiessani, olin (ehkä...hieman) sitä mieltä, että metsästys ei ole mun laji, koska se on aika tylsää... Toissakesän Kiiminki muutti kaiken ja treenien myötä pääsimme viimevuonna mukaan Derbyyn eli alle 2-vuotiaille koirille (jotka eivät ole edellisenä koekautena startanneet) tarkoitettuun "mestaruuteen". Kyseisen tapahtuman jälkeen Tiina päivitti omaan blogiin otsikon "taitoa, muttei tuuria". Mä jo silloin hypin onnessaan meistä! kuva J.Paronen Perjantaina pakkasin autoon Heikin ja Sallin. Äiti parka sai "hermoloman"; 5 koiraa ja lapsi. Tämän vuoden karkekot poikkesivat hieman, sillä nyt ei mentyy Kotkaa e

   kuva M.Sivonen Metsästyskausi korkattiin kokeiden myötä Mäntsälässä kk takaperin VOI-3 tuloksella.  Kokeessa painotettiin tiivimpää hakua ja vahvempia ohjattuja; oli siis hyvä kasata jengi kasaan ja lähteä treenaamaan! Kokoonnuttiin Cockeritiimin kanssa Lohjalle panostamaan noutoihin.  Lauantaina treenailtiin keskenään tiimin kanssa ja sunnuntaina tehtiin ylösajoja fasaaneille Cappen kanssa. Paljon ns uutta tuli ehdottomasti.  Pimeän markkeeraus oli ihan loistava "keksintö" Sallille.  "Sorsa-sodasta" jäänyt varmasti vähän "päälle" huonot markkeeraukset (räiskintää jokapuolella ja osa linnuista vain kopsahtelee maahan), joten koira joutunut kovaan testiin markkeerauksissa.   Tehtiin eri suuntiin koirasta dummy-noutoja pimeällä. Alkoi parantumaan ihan huikeasti markkeeraukset!!  Sunnuntain ylösajoissa ei ongelmaa. Pysähtyy, kuin tatti ja noutaa.  Yksi nouto meinasi mennä jo paskaks. Nähtiin fasaanin tipahtamispai

Salli valitsi viikonloppuna rannekkeet agilityyn ja metsästykseen.   Lauantaina kirmailtiin Sallin kanssa 4 rataa Purinalla, Siirin & Hellun kanssa 3. Mummot olivat iskussa omalla tavallaan....mikä nyt kenenkin mielestä on hauskaa :)  Siiri juoksi ekalla radalla ehkä 50% oikein. Kepeillä kompuroi....eihän se kuullut kun sitä huuteli...ja kontaktilta se muisti edessä olevan etupalkan (rata-alueen ulkopuolella, tottakai!) ja juoksi sinne....eihän se taaskaan sitä huutoa kuullut. Toisella radalla Siiri teki kaikki muut esteet oikeassa järjestyksessä, lukuunottamatta kontaktiesteillä korvia ei taaskaan ollut.  Kolmannella radalla Siiri suoritti oikein vain ekan esteen. Ei voi kuin nauraa :)    Mä en usko, että jaksan enää Siirin kanssa muutamaa puuttuvaa SM-nollaa metsästää.  Kuhan nyt kisoissa hömpsötellään :)  Hellu sen sijaan tiputti jokaisella radalla yhden riman.  Tiedä sitten, että oliko sillä jotain hampaankolossa Heikkiä kohtaan...??  Radat ky