Vuosi 2014

Vuosi on viikkoa vaille pulkassa.
Sunnuntaina kilpailen vielä yhdet kisat Sätkän kanssa, mutta omien kohdalla kisat on kisattu tältävuodelta.

ONI


Oni kisasi vuodessa alle 30 starttia.
Pääsääntöisesti elämä oli HYL-voittoista, mutta en enää niitä tuloksia edes ns. hae. Onista ei estepalautusten jälkeen tullut enää normaalia ja Onin agilityura on varmasti osittain kilpailtu...tiedä vielä.
Oni saa hassutella ja pitää vain hauskaa. Oni osaa nauttia sydämensä kyllyydestä kaikesta mitä tekee virheistäni huolimatta!!

 

Oni kävi vuoden aikana yhdessä näyttelyssä :) 
FMBB:n yhteydessä ollut erkkari jossa ranskalainen tuomari. Reilut 20 AVO-luokan koirasta Oni oli viides. Ihan huikeaa!! Aamulla se vielä juoksi metsässä ja makasi terassilla. Ensi vuodelle olen katsonut näyttelyitä, mutta missään ei ole ulkomaalaisia tuomareita, ketkä hakevat omia näkemyksiäni belgistä. 

Onin alaselkä reistaili alkusyksystä ja koira käytettiin ortopedilläkin, mutta se ei vikaa löytänyt. 
Toinen lääkäri sitten suoraan ilmoitti noidannuolen tapaisen "vian" eikä pystynyt ilmoittamaan että paraneeko se ns. normaaliksi koskaan. 
Käytin Onia kolmen kuukauden verran säännöllisesti vesiterapiassa, mutten osaa täysin sanoa että auttoiko se.... Parasta parantumista oli kuitenkin säännölliset metsälenkit ja hyvä fyysinen kunto. 

WÄINÖ



Wäinö sai taas olla vuoden ajan vain "wäinö"; makasi sohvalla, kiersi välillä muun perheen mukana reissussa ja juoksi metsässä (yhtään rusakkoa tms ei tänä vuonna saatu) onnellisena <3 

Tänä vuonna ei keretty käymään leishmania-testeissä, mutta alkuvuonna sitten. 
Wäinö oli kovin onnellinen tänä(kin) vuonna!! 

Ensi vuodeksi Wäinö sai uuden päiväpeiton, jota voi sitten vuoden ajan testailla. Lisäksi Wäinölle asennettiin uudet ikkunat koko taloon, joten ensivuonna oravatkin löytää paremmin :) 

HELLU


Hellu jatkoi kisaamista Heikin kanssa. 
Kesällä kakkuun sytytettiin jo 10 kynttilää, mutta Hellu se vain tuntuu nuortuvan (ainakin mieleltään) vuosien myötä! 
Juoksukontaktien virhemahdollisuus pieneni vuoden aikana reilusti ja vain pari kertaa käsi enää nousi. Kesällä Hellu kisasi SM-kisoissa ja karsinnoissa "perinteiseen" tapaan. 

Näyttelyissä Hellu ei käynyt kertaakaan - ne ovat meidän ensivuoden jutut. Koirahan täytti 10, joten veteraaliluokka on suurimmassa osassa näyttelyitä ilmainen :)


Hellu pysyi vuoden ajan terveenä. Lääkärillä ei vierailtu kertaakaan. Mieltä aina lämmittää, kun erityisesti vanhat koirat pysyy terveenä :)

SIIRI

Hiiri oli vuoden aikana perinteinen Hiiri :)
Kulki omia reittejään (oli kyseessä agilityrata tai metsäpolku) ja oli itsensä herra :)

Siirin agilityura huipentui kesällä SM-kisoihin ja MM-karsintoihin.
Siiri jatkaa agiltiyssä Onin tapaan nautiskelua koko sydämellä ja ehkä vähän "omia polkujaan"


Marraskuussa Siiri pisti kakkuunsa 11 kynttilää.
Lahjaksi Siiri sai minulta uudet legot ja joulukuussa Sirpan suu siivottiin 11-vuoden ruuista ja niiden tähteistä :) Nyt on täydelliset legot taas ruokahetkiin!!

Yhden mejä-kokeen Siiri kisasi vuoden aikana. Pyhännältä irtosi AVO3 tulos, kun sorkat vei liikaa sivuun eikä kompassi kertonut enää suuntaa. Ensi vuonna sitten lisää, joko kilpailumielessä tai omaksi iloksi.

Agin rotumestaruuksissa Siiri nappasi 3.sijan kovassa joukossa!! Ehkä tuurilla, mutta taidolla :D

 

HÄTÄ 

Hätä kisasi Heikin kanssa vuodessa agilityä saaden toisen AVA-sertin, viimeistä siis odotellaan. 
Hätä kehittyy koko ajan lisää ja saa itse varmuutta ihan käsittämättömän paljon. Hätä nautti suunnattomasti vuoden aikana metsässä juoksentelusta sekä hetkistä, kun pääsi koko perheen kanssa reissuun. 

Aloin ymmärtämään Hätää taas vuoden aikana reilusti lisää. Hätä on NIIN sosiaalisten tilanteiden koira. 

 

Hätältä puuttuu pari irtonaista irtonollaa ensivuoden arvokisoihin ja se voitto.
Niitä, kuten myös viimeistä AVA-sertiä metsästetään ensivuonna.

Hätä saa muuten panostaa ensivuonna olemaan täydellä sydämellä Hätä.

SALLI 


Viimeisestä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjan. 
Salli toteutti vuoden aikana kaikki toiveeni. 

Tammikuussa 5.1. se kisasi kaksi rataa 1-luokassa, joilta nousi 2-luokkaan. Maalikuussa kellot soi jo 3-luokassa ja toukokuussa se nappasi ekan AVA-Sertin ja voittonollan. 
Salli niitti vuoden aikana agiltiyradoilla, kuten hyppyradoilla valiokellot ns. täyteen ja viimeisiä odotetaan nyt siis vasta ensivuodelle. Ensivuodelle jäi odottamaan arvokisoihin myös kaksi irto aginollaa. 


Metsästyksestä onkin hehkutettu jo riittämiin ;) ....voihan sitä vielä "vähän" jatkaa.... 
Viime vuoden derbyn jälkeen innostuin koemuodosta ja lajista. Näin koiran potentiaalin ja innostuin kouluttamisesta. Oli ihana nähdä ns. omantyön tulos ja tehdä koiran kanssa kokoajan tiivistä yhteistyötä täysin erilaisessa lajissa missä olen aiemmin koskaan ollut. 

Paljoa ei koiran kanssa tehty treeni-treeniä, mut päästiin Cappen kanssa moniin mahdollisuuksiin mukaan, jotka vahvistivat koiraa ja opettivat mulle asiasta lisää. 

Kauden ekasta kokeesta Mäntsälässä jäi vähän hampaankoloon....en kyllä osannut sanoa että miksi ja mitä? Derby-Mestaruudesta jäi taas niin kova palo päälle, et päätettiin Sallin kanssa ajaa vielä Raaheen. Kannatti. Kauden viimeisestä startista saimme KVA-arvoon vaadittavat tulokset kasaan ja ensi vuonna jatkamme siitä mihin jäimme :) 

 

Tokossa saimme oikeuden kisata voittaja-luokassa. 
Voittaja ja EVL-ovat seuraava tavoite. Agility ei tunnu enää "omalta" lajilta. Tuntuu, että se on vähän nähty... 
Ohan se siistiä ja Salli nauttii (kuten Oni ja Siirikin) mutta....TVA olisi seuraava tavoite :) 

....


Menestystä ja menoa tärkeämpää oli kuitenkin meidän keskeiset hetket. 
Tunnetta, kun näkee koirien hymyn leviävän korviin asti juostessaan pitkin Sipoota - ei voita mikään. 
Saan taas olla tästäkin vuodesta kiitollinen, että säästyimme suuremmilta vammoilta ja sairauksilta. Koirat saivat nauttia koirien elämästä ja olla perheenjäseniä isolla P:lla. 
Saimme kokea yhdessä suuria hetkiä ja onnen kyyneleitä. Toivottavasti ensivuo on yhtä ihana. 

Kiitos kaikille vuoden aikana mukana matkanneille. 
Hetket ovat ainutkertaisia. 

Oikein hyvää alkavaa vuotta 2015. 
- Sanna & koirat. 

Kommentit

  1. Kivaa löytää lisää harrastavien cockereiden blogeja. Melkoinen vuosi ollut teillä, varsinkin Sallin kanssa. Onnittelut hienoista saavutuksista!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koira- ja lapsiperheen auto

Elämän päiväkirja

Tuliko tästä liian hifistelyä??