Vuosi 2019

Vuosi 2019 on muutamaa päivää vaille täysi.
Vuoden päätyttyä iloitsen aina eniten hengissä olevista koirista. Takaraivooni on piirytnyt lapsuudestasi muistot, että koirat eivät elä kauaa; milloin kuolevat mytiseen tautiin, milloin tapaturmaisesti. Tämä vuosi meni siis onnellisesti, ilman lääkärikäyntejä - ellei nyt Stiilin korvaa lasketa :D 


Paljon tuli vuonna 2019 tehtyä ja paljon jäi tekemättä. 
Eniten koirien osalta jäi Stiilin korvaepisodien takia harmittamaan Suomen Voittajan, Hundmässänin ja KAER-kokeen peruuntuminen. 

Kaikki koirat pysyi siis vuoden ajan kunnossa! 
Eniten aina jännittää agility koirien kestävyys, varsinkin kun olosuhteet on tehty koirille riskialttiiksi joustamattomien pohjien takia. Onneksi koirat kestää! 

Salli teki kasan 0-tuloksia, joill oli oikeutettu kaikkiin mm-karsintoihin, että SM-kisoihin. 
SM-kisoissa teki joukkueradalla nollan, jolla joukkueemme kävi viimeisiä hetkiä myötän finaalipaikoista (10parasta) taistelua. Lopullinen tulos taisi olla 12-14 sijoilla. Ihan hyvin vajaalla koirakkomäärällä. 

Kohokorta oli Turun EO-karsinnat, joista lunasti paikkansa mm-karsinoitihin, että itse karsinnoissa ainoana cockerina pääsy taas sunnuntaille. Voi sitä tunnetta, kun tunsi oelvansa hyvä. Oma mentaalipuoli on edelleen se, mikä prakaa ja mikä ei tuo kestävyyttä, että suoritusvarmuutta. 

Heikin ja Hiilin 5-tuloksia ei edes vaivaudu laskemaan. Summat on hurjia. Tammikuussa nostin Hiilin 2-luokkaan ja siitä lähtien vain pari kisapäivää jäi, joista ei palkintoja päivien nopeimpina ratoina olisi tuotu kotiin. PAH! 

Agilitypainoitteinen mennyt vuosi vain jatkuu, sillä Otto & Hätä aloitti myös kisaamaan. Huikeita vetoja vetivät. Olen todella ylpeä Otosta, vielä kisaruutinia lisää, niin saataisiin paikka ensikesän SM-kisoihin. Hätä tosiaan tiputettiin 1-luokkaan. 
Tehnyt Hätälle tosi hyvää! 

Stiilin keinu/puomi kammo jatkuu. Koiran rohekus ei riitä voittaman pelkoa ja luottamaan ohjaaajan sanomiseen, mutta hypäreiltä Stiilin teki pari hyvää LUVA-tulosta. 

Vuonnan 2020 Ookke starttaa kisat ja muut jatkavat vanhaksi, hyväksi tavaksi todettua tapaa! 

 
kuva I.Kieme
 

 

Metsästyskokeet jäi tänä vuonna ihan totaalisesti. 
Jahdeissa tuli käytyä varsinkin alkusuyksystä ja koirat toimi todella hienosti, mutta harmillisesti ei päästy kokeisiin. 

Stiili käytettiin ensimmaista kertaa riistalla. Olen todella tyytyväinen ollut ostokseeni, sillä Stiili ei ole tutkapannalla liikkuva, horisontissa omien hajujen perässä menijä, vaan todella metsästää ihmisen kanssa. Linjatreenit ovat Stiilille äärimmäisen hankalia, mutta on ollut muakav huomata. että nenä tloimii kuitenki markkeerattomissa noudoissa. Ja isoksi ilokseni huomasin, että iso koiran mahdollisuus markkeerata toi spanielieleille helpotuksen. Oli mukavaa kauden aikana olla apulaisena passissa, kun soanielit hoiti hommat alle100m ja Stiili nouti pidemmät! Passissa myös pysyi aina hiirenhuiljaa.
Kauden aikana Stiilin suuhun tarttui sorsia, kyyhkystä ja fasaania. 

Stiilillä vielä tähän vuoteen mahtuu yksi KAER-koe. Ensi maanantaille saatiin paikka. Tavoitteena on tulos. Kokonaista riistatilannetta Stiili ei ole koskaan tehnyt, joten en tosiaan tiedä miten menee. 

Vuonna 20200 Ookke starttaa kokeet. Yksi leiri ilmoittautuminen on jo tehty. Ookke pääsee isojen poikien hommiin siis. Kesällä tavoitteena saada Stiilille, että Ookkelle myös veistyöt suoritettua. Uintitreenit alkavat siis. 

 


Tokokokeissa emme käyneet tänä vuonna ollenkaan mikä jää aina hampaankoloon, sillä vuoden aikan tulee kuitenkin treenattua. Ehkä taas ensivuonna. 

Näyttelyissä kierrettiin Stiilin kanssa sitten tokokokeiden edestä - eli ne parit. 
Olen muutaman vuoden aikana huomannut, että kenelle vien ja kenelle en. Ulkomaalaiset tykkäävät tosissaan Stiilistä. Ensivuonna vain ei ollut useita näyttelyitä, joissa ulkomaisia olisi. 

Stiili haki tänä vuonna Kotkasta Cacibin ja Sertin sekä Virosta yhden RYP-sijoituksen. 

 


Vuosi kokonaisuudessaan oli siis mahtava, vielä maanantaita odotan, mutta ei se tunnelmaa lannista! 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koira- ja lapsiperheen auto

Elämän päiväkirja

Tuliko tästä liian hifistelyä??