Paluu kisakuntoon

Sallin pennut täytti eilen 7-viikkoa.
Aika meni nopeasti ja yhtä nopeasti lähti kaksi pentua uuteen kotiin, kolmas lähtee maanantaina, neljäs jää kotiin.

72vrk synnytyksestä tulee sopivasti huhtikuun aikana, joten saamme rauhassa 1.5 alkaen kisata.
Odotan ihan hirveästi, että pääsen Sallin kanssa takaisin hommiin <3
On ollut tosi ikävä yhteisiä hetkiä

 

Hyvinvoiva koira tuottaa tulosta. 
Kaiken a ja o on fyysinen puoli. Fysiikan rakentaminen raskaan ajan jälkeen on entistä tärkeämpää. Hyvä fysiikka takaa hyvinvoivan ja tulosta tekevän koiran, mutta myös vähemmän rahan käytön :) 

Fyysisesti hyvässä kunnossa olevaa koiraa ei tarvitse käyttää lekurissa tai hoidoissa. 
Mitä hoitaa, jos ei ole vikojakaan. En tykkää ajatuksesta hoitaa koiraa ihan-muuten-vain.

Nyt rakennan kuitenkin ihan pohjalta koiran fysiikkaa takaisin lähtöpisteeseen. 
En tiedä missä kohtaa lähtöpiste oli, sillä odotin juoksuja pitkään enkä halunnut riskeerata kisoilla juoksujen viivästymistä. Sanoisin, että Salli oli hyvässä fyysisessä kunnossa viime karsinnoissa eli heinäkuussa. 

Rakennamme tätä pohjaa yhdessä, koska omistajakin on aika heikossa kuosissa :D 

 

Askel yksi. Kroppa. 
Tiineys RTG paljasti spondari muutoksia niskasta. Näitähän ei ole virallisesti tutkittu/kuvattu, joten en osaa sanoa että ovatko synnyinperäisiä. En usko, mutta en voi sanoakaan. Kuusi vuotta todella tiukkaa settiä on tehnyt veronsa. Aiemmin oli tiedossa jo hännän kiinnitys nikamaspondari muutokset. 

Yli 12-vuotta koiria säännöllisesti hoidattaneena aloitan aina rangasta. Osteopaatti hoitaa sen. 
Moni jättää rangan hoitamatta ja hoitaa vain lihaksiston. Ilman rangan hoitamista, alkuperäinen lähtöaste mihin lihaskin ottaa kiinni jää hoitamatta. 

Ranka on kovassa käytössä käyttölinjaisella, sanoisin että vielä enemmän kuin monella muulla rodulla. Cockerin liike perustuu hakukuvioon, jossa se kääntää itseään säännöllisesti puolelta toiselle välillä jopa 90 asteeseen. Käännökset on tiukkoja ja nopeita. Käännöksissä mukana täysiä menevä vauhti ja peräsin, joka joustaa mukana. Monilla käyttiksillä murtumat hännässä on yleisiä, enkä yhtään ihmettele. Omani eivät onnekseen häntää paukuttele murtumille asti, mutta tehokkaana peräsimenä se toimii.

 

Osteopaatin mukana elää hieroja sekä akupunktio. 

Käytän molempia, hyvää hierojaa en vain suoraan sanottuna ole löytänyt. Se on taitolaji, jossa vahvuuksena on monipuolinen kokemus ja vahvat kädet. 
Vahvalihaksistoinen koira tarvii vahvat kädet. Siksipä suosin miehiä, kuten myös osteopaatilla. 

Akupunktiosta olen saanut hyvää kokemusta. Polven ja kintereen ongelmat sekä akuutit kiputilanteet ovat helpottaneet. Kaikkia se ei todellakaan auta, mutta paikkoihin joihin hieroja ei pääse, se auttaa. 

Pitkäaikainen pötköttely tekee lihaksisto heikon ja voimattoman. 
Lihaksisto tarvitsee kimmoketta ja toimintaa pysyäkseen vahvana. 

Meillä koirat lenkkeilevät aina vapaanaa. Pyrin liikkumaan monipuolisesessa maastossa, jotta koko kroppa pääsee liikkumaan. Kuitenkin vaikka koiran liike ja maasto olisikin monipuolista ei se pakota koiraa työskentelemään koko lihaksistollaan. Koira voi hyvinkin käyttää vain osaa lihaksistoa esim jumin takia. Se voi ottaa ylimääräisen askeleen tai jättää askeleen kokonaan väliin - meidän huomaamatta, siksipä uiminen on ainoa keino, jolla koko koiran liike saadaan yhtäaikaisti toimimaan. 

 

Mä suosin isoja altaita. Hyvinkään koirauimala on tähän loistava. Kuitenkin vastavirta allas vahvistaa parhaiten lihaksistoa. Uitan aina liivit päällä, jolloin koiran selkä on pinnalla ja jalat tekevät työn. Väsähtäessään koira voi kuitenkin ns lepuuttaa. Uitan myös lihaskunnon rakentamisessa tai hoidossa aina remmissä. Altaaseen hyppää meillä vain koira, joka on fyysisesti hyvässä kunnossa. Pallon perään meneminen vahvistaa etuosaa paremmin, kiintopiste silmissä koira ui huomattavasti lujempaa. Remmissä uiminen on tasaisempaa ja myös takaperää tekee tehokkaasti töitä. Koiralla ei ole kiire uida. 

Uiminen vahvistaa lhaksiston parhaiten, joten ranka ja lihas itsessään on oltava kunnossa. 

 

Agility. 
Viimeksi aloitin aksan tekemisen siivekkeillä samoihin aikoihin kuin nyt. Niin teen nytkin. 
Ensimmäiset kerrat ratkaisevat paljon miten lähden työstämään. Jäimme viimeksi aika pohjalle. Lopetimme aksan syksyllä emmekä saaneet onnistumisia. 

Sallin pennut olivat nyt tässä. Haluan palata ja päästä Sallin kanssa takaisin kärkeen. Tavoitteena meillä on tänä kautena enää arvokisat ja varsinkin karsintoihin pääsy. Mielestäni olemme sm-nollat j ansainneet, mutta en ole saletti. 

 7

Meidän do-it listalle jäi juoksarit ja rimat. 
Salli kasvatti vauhtiaan vuosivuodelta ja rimat jäi matkalle. Lisäksi aloitin juoksariprojektin, joka jäi kisatestaamis pohjalle. Hyvällä mallilla se oli ja kisoihinkin saatiin onnistumisia, ainoa vain oli ohjaajan fysiikka joka petti matkalla :D 


Musta juoksarit on turhia jos itse ei juokse, oma liike kasvattaa myös koiran motivaatiota juosta lujempaa. Palkka juoksarista kisoista on este. Koira on tapojen orja ja mustavalkoinen. En usko, että se pystyy hahmoittamaan juoksareissa kontaktipintaa, vaan sillä kiintopisteenä on este, mutta jotta sen askellus olisi toimiva kontaktille sillä pitää olla vauhtia. 

 

Kaipaan ihan hirveästi kentälle. 
Odotan hetkeä, kun saan mennä lähtöviivalle ja lähteä tekemään rataa. Kaipaan ihmisiä radan reunoilta. On jännä miten agility vaikuttaa elämään vahvasti, onneksi olen kuitenkin myös huomannut että on elämää sen puolella.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koira- ja lapsiperheen auto

Elämän päiväkirja

Tuliko tästä liian hifistelyä??