Mina ja koira.

Viikkotolkulla en saanut unta. Pyörin ja kierin öisin sängyssä, näin ihmeellisiä unia joista heräsin, mutta en siltikään muistanut aamulla minkä takia olin herännyt.Alitajuntani käy omaa elämää aina aktiivisesti, kun kohtaan elämässäni jotain erikoista tai erityistä. Olen vuosikaudet jo nähnyt ns. enneunia elämästäni. Usein siis nukkumaan mentäessä jo mietin jo asioita.

 

Oni aloitti oireensa syyskussa. Se nirsoili. Mahaoireita ajattelin. 
Kun mahaoireet eivät näyttäneet enää normaalilta aloitin työni pahimpaan. 

Tutkin, luin ja kyselin
Tiedustelin kaikilta mitä on vatsan alueen syöpä. 
Hyvänä koiranomistaja käytin Onin vielä lekurissakin pariin otteeseen, ehkäpä ajatuksella että kyseessä on oikeasti närästys tai vatsatauti. Kun kaikki oli kunnossa, jatkoin yöllisiä pohdiskeluja. Unet meni ja ajatus oli sekaisin. 

oireet alkavat mahataudin kaltaisina; ruoka ei maistu ja oksennusta tulee. närästyslääkkeet auttavat hetken aikaa, kunnes kunto romahtaa.  

Jäljellä ajatus viikkokausien ajan milloni kunta romahtaa ja missä kohtaa järki kohtaa oman tunnetilan. Missä kohtaa leikki Jumalaa. 

Vuosien aikana Onin sukulaisia tipahdellut vatsan syövän takia. 
Vaiettu totuus belgeistä, jonka oireet ovat koirille julmia ja tekevät pahaa omistajalleen. Jokapäiväinen ajatus että missä kohtaa yrjö lentää ruuan jälkeen ja toivon kipinää, kun koiralle maistuu ruoka. 

Onilla oli vuosia jäljellä vaikka kuinka. 10-vuotias ei ole vanha, ehkä vain numerollisesti.
Onilla elämä loppui kesken vatsan alueen syöpään, joka aiheutti vatsahaavan sekä antoi kasvainmuutokset myös pernaan. Onin elämä olisi ollut lähellä ilman päätöstäni.

Oni, Honey van het Wouwenhof.

Hätä on terveistä sukulaisista jalostettu. 
Hätän olemus muuttui myös Onin lähdöstä. Se alkoi leikkimään Stiilin ja Ookken kanssa.
Se vapautui Onin alta. Se ei tehnyt surutyötä. Se osasi olla koira. Niinpä minäkin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koira- ja lapsiperheen auto

Elämän päiväkirja

Tuliko tästä liian hifistelyä??