Vuosi 2017 alkoi

Vuoden ensimmäinen päivä. 364 päivää vuotta 2017 jäljellä.
Monille tulevan vuoden miettiminen, lupaukset ja tavoitteiden asettaminen on tärkeää. Mä joskus tavoitteita mietin, mutta todellisuudessa ne saattoi ylittyä tai jäädä ihan totaalisti pimentoon, niin lopetin ne hommat siihen. Lupauksia en pysty pitämään, joten pysyn aina realistisena.

Vuonna 2017 aion parantaa tapani....
- ....äänen korkeudessa. "Miten pienestä ihmisestä voi lähteä noinkin paljon ääntä" on usean henkilön kommentti. Puhun paljon ja melko kovaa....niin lapsille, kuin koirillekin. Valitettavasti tämä tapa tarttunut myös lapsiin...

  
Näin ne kuulkaas Derbyssä 2016 kaikki asettuivat riviin kun täti käski :D 

- ....olemalla tasapuolinen kaikille perheenjäsenille; koirille ja perheelleni. Talven lumia odotan, jotta pääsisin Oton kanssa laskemaan Messilän mäkiä ja muumimobiili odottaa kevään reissuja eikä ketään jätetä niillä reissuilla kotiin. 

- ja päästä katsomaan Oton treenit säbässä, että fudiksessa, niin viikonloppuisin kuin arkisin. Vanhempien läsnäolo on tärkeintä mitä lapsi voi toivoa <3 Tämä siis ei ole kenellekään varmaan yllätys... 

 

- ...ja saada säädettyä kalenteriani, jotta voin olla viikonloppuja mökillä
- ...ja olla stressaamatta ja oppia rentoutumaan. 
- ...ja tehdä yhteisiä treenejä Heikin kanssa. 

Viimeistä tapojen parantamista ei tarvinnut kauaa odottaa.... vain 8-tuntia puolen yön jälkeen. 

 

Käytiin jo viime vuoden puolella katsomassa "tilannekatsausta" ja tänään käytiin uudelleen. 
Hiili täytti 8kk joulukuussa ja Heikki rakentanut koiraan suhdetta Hiilin kanssa keskenään. En tiedä oikein tarkalleen miten, mutta se näyttää toimivan. Itse Hiiliä ns. koulutan vain lenkillä, mutta meillä koirat elää kurissa, mutta vapaudessa. Lenkillä ollessa, koirat ovat aikalailla "vapaa" käskyllä. Tavat lenkilläkin, mutta aivot saa laittaa narikkaan, joten eipä sitä mun kouluttamista kouluttamiseksi voi kutsua.

Viime kerralla vaikeinta Hiilille oli dummy-palautukset. Meni virtaviivaisesti dummylle, nosti, mutta tiputti muutaman metrin jälkeen. Nyt ei mitään ongelmaa <3 Vauhdilla dummylle, nopea pakkaus ja yhtä vauhdilla takas isin syliin. Hiili on todella läheisyyden hakuinen Heikkiä kohtaan. (mikä on outoa, koska jos joku muu sitä halaa, se saattaa ns. näykkäistä) jonka takia ollaan otettu palautukset syliin. Tokokapulat tuo perusasentoon ja dummyt laitetaan perusasentoon sitten ajan kanssa. 

Olen dummylle lähdöt tehnyt periaattessa 50-50 tekniikalla. 50 hakee Salli (juu, äiti näyttää mallia) ja toiset 50 vuorotellen Heikki ja Hiili. Sallin käyttöä olen tehnyt Hiilille tarkoituksella, koska on vanhvasti "äitin tyttö". Pahin häiriö Hiilille on treeneissä, ylösajoon tapahtuva omatoiminen (!!!) pysähtyminen ja Sallin lähetys noutoon pitkältä. Salli yleensä odottelee n.50m takana ja juoksee näin ollen mun, Heikin ja Hiilin ohi. Hiilin tottelevaisuus ja Heikin katse (joka haluaisin vilkuilla Sallia) koetuksella. Loistavaa häiriötä siis molemmille :D 

  

Hiilin haku on ihanan pentumaista <3 mutta kuitenkin kovin rohkeaa ja omatoimista. Ojien ylitykset ei tuota ongelmaa eikä irtaantuminen ohjaajasta. Kuitenkin sallimaisesti tuijottaa koko ajan ja käskyllä juoksee samantien viereen. Kokeiltiin jo viimeksi "istu" käskyllä ylösajoja dummyn lentäessä. Toimi täydellisesti. Tänään sitten kokeiltiin uudelleen ja perinteisesti Heikki ei ollut ihan kartalla, joten pysähtymisistä tuli totaalisti omatoimisia Hiilille. Heikki ei siis tajunnut dummyä eikä kerinnyt sanoa istu tai puhaltaa pilliin(kään). Mikä ihanuus <3 

Pilliä ollaan otettu vain käännösmerkkeihin. 

Heikkiä ja Hiiliä on ollut ihana auttaa. 

 

 

Mitäs muuta? 

Ilmoittauduin loppiaiseksi Janakkalaan kisaamaan. 
En ole aksassa ollut kisaamassa sitten miesmuistiin! Kirjoitin lokakuun postauksessa, että "marraskuussa kisataan sitten urakalla". Nojustjoo! Samalla tipahdettiin Sallin kanssa EO-rankingissa aikalailla, kun ei kisattu, saatikka sen myötä mitään nolliakaan saatu. Nyt ollaan sijalla 157 ja 160 koirakkoa pääsisi Tampereen karsintaan. Jos ilmoittaudun, niin ainakin saadaan lähteä hyvältä lähtöpaikalta, menee nimittäin käänteisessä järjestyksessä. 

 

Morgan on meillä lisäksi pariviikkoa hoidossa. 
Marko on edelleen yhtä hauska, kuin aiemminkin. Juoksee päin (pelästyin aikalailla, kun pamautti suoraan kohti keinun metallista tukijalkaa) ja leikittää tytärtään. Vaimo sille säännöllisesti pataan antaa, joten Sallin "vaikeasti tavoiteltavissa" oleva asetelma ei ole muuttunut mihinkään sitten vuoden 2016 :D 


 
isä ja tytär 

 

Siiri on voinut hyvin. Pelästyin kyllä juuri ennen joulua, että nytkö se lähtee, kun ensimmäistä kertaa 13-vuoteen ei ruoka maistunut. Kaiken mitä laittoi suuhun, yrjösi pois eikä aamuruoka meinannut alas mennä. Onneksi vaiva meni ohi ja nesteet alkoi iltaan mennessä pysymään sisällä, enkä lähtenyt viemään päivystykseen nesteytykseen. Onilla oli myös mystisiä vatsaoireita, jotka menivät yhdellä yrjöämisellä ohi, joten uskoisin ollleen samaa. 

Surullista katsoa kuitenkin Siirin suuhun. Koloa hampaan alla on enemmän....tai ainakin niin musta tuntuu. Lisäksi, kun uskotaan että se on syöpä ja tutullani on syöpä, niin ajatus sen sanomisesta ääneen tai mielessä puistattaa oloani.

Voi kumpa vuosia meillä vielä olisi <3 

   

Oni saanut aamuihin uuden sloganin "oletkos syönyt tänään Ärrimurri-muroja?"
Siitä on tullut ihan hassu örisijä, mutta samalla pehmentynyt Ottoon ihan totaalisti....menihän siihen vaivaiset 6-vuotta :D Se istuu Oton sylissä ja odottaa rapsutuksia tai vessassa tökkää Ottoa niin, että O tippuu pönttöön. Mitä siis se keksii ensivuonna Osmolle, jonka yli toistaiseksi voi ihan pokkana kävellä. Osmo kylläkin pehmittää Onia niskahieronnalla <3 

 

Ihana vuosi 2017. Mä niin toivon sitä. Mä tiedän, että surua kohtaan, enkä sille voi mitään. Suru vahvistaa ja lähentää. Toivon vain terveyttä ja hyvää mieltä. Niistä ne aiemmatkin vuodet on tehty. 

Hyvää vuotta 2017. 
Sanna, Heikki & lapset. Niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin <3 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koira- ja lapsiperheen auto

Elämän päiväkirja

Tuliko tästä liian hifistelyä??