RIP Wäinö





Wäinö lähti perjantaina. 
Tehtiin kaikki meidän perheen perusrutiinit, syötiin hyvin, käytiin lenkillä. Elettiin normaalia arkea. 
Wäinö hyppäsi koirahuoneen sohvalle ja hyppy päätyi järkyttävään huutoon. Huutoon jota en ollut koskaan kulluut. Otin viimeisen soiton. 
Wäinö nukahti ikuiseen uneen 2.12.2016 10,7-vuotiaana. 

Syyllisyyttä koen ja itku on herkässä. Olisinko voinut tehdä toisin. 
Vastauksena saan aina, ettei ole reilua lähteä operoimaan iäkästä koiraa jonka kuntoutuksesta ei ole takeita tai amputoimaan rikkinäistä jalkaa, joka jättäisi iänikuiset haamukivut. Wäinö oli tehty liikkumaan ja hetki, kun näkee ettei juokseva koira kykene juoksemaan on väärin. 

Raskas päätös, joka vaatii hetken. 


 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koira- ja lapsiperheen auto

Elämän päiväkirja

Tuliko tästä liian hifistelyä??