Siirry pääsisältöön

Oni is back!

Oni palasi agility kisoihin toissaviikolla pariinkin otteeseen.

Torstaina oli HAUn HAUkkupakkasten maksi3-luokka ja tuomarina Ritva Herrala. 
Voisi jopa sanoa, että tupla oli NÄIN lähellä. Molemmilla radoilla vitonen riman tiputuksesta. Tupla olisi ollut jotain käsittämätöntä, mutta niin oli vitosetkin. Ihan täysin omaan piikkiin. Onia ei voi todellakaan syyttäää! 

Eka rata pääsi videollekin:   




Vastakäännös jäi huolimattomaksi ja Oni kompuroi seuraavalle esteelle. Olisi pitänyt takaaleikata. 
Toisella radalla suoralta putkelta oli hypyn kautta valssiin, niin valssia edeltävä rima tuli alas. 
Ei haittaa!! Oli niin voittajafiilis!! 

Viime lauantaina kävin epistelemässä JAUn uudella hallilla. 
Pohjana keinonurmi, mitä Oni inhoaa. Janne oli tehnyt haastavan radan rimoja ajatellen. Lähdöstä samantien käännös ja pari heittoa. Rimat pysyi kuitenkin yhtä lukuunottamatta. Keinun alastulo tuli toisena virheenä. Ihanaa!! Ei haittaa edelleenkään :D 

Radan jälkeen sain kuitenkin täysin tuntemattomalta mahtavat sanat, joita olen odottanut: 
"vanhako sun koira on? Se oli niin onnellinen tehdessään rataa! Häntä heilui ja jne!!" 
Nämä sanat jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Kiitos sinulle grotsku-mies!!  

 

Keskiviikon HAUn treeneissä meitä koulutti Kuparisen Ari. 
Ari oli tehnyt radan painottaen takaaleikkauksia. Niissähän ei ole ongelmaa, mutta silti kaikki rimat pysyi, että myös muurin palikat. Ihan fiiliksissä! 

Eilen kävin Purinalla tekemässä omatoimi kontaktit. Onille alkanut nyt tekemään ns. juoksareita puomille. Sehän on niin tunnollinen, että tässä ei pitäisi olla probleemaa....kuuluisat viimeiset sanat :) 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koira- ja lapsiperheen auto

Taas se kävi pari viikkoa takaperin! Käytiin autokaupoilla Heikin kanssa. Tai Heikki kävi. Mua ei kiinnosta, kuin takakontti. Kuka nyt koeajoa tarvitsisi tai peruutustutkaa.
Autokauppiaat katsovat aina kieroon, kun kertovat autoista ja kyselevät koeajoa, johon aina totean: riittää kun näytät takakontin.

Tässäpä siis autopäivitys koira- ja lapsiperheelle

Meidän perhe on autojen suurkuluttajia.
Autohan on maailman paskin sijoitus ja me olemme autokauppiaan unelmia. Usein ja aina ostamassa ja uudempaan vaihtamassa.

Vuodessa saamme helposti kulumaan 40 000kilometriä. Paljon maantie- ja kaupunkiajoa, vaikka työmatkat molemmilla alle 15km/suunta. Soratietä, mutaa ja paskaa.
Paljon (isoja) koiria, lapsia, tavaraa, rattaita, marsuja ym. Koiria ei takapenkille ja koirille häkit/veräjät ym. Niistä kertyy siis tarvelistaa autoille.


Mun eka auto oli joskus -2009 iskän ostama Fiat Punto 
Iskäl tais mennä hermot, kun aina oli kinumassa kyytiä tai valitin kuinka en Puu-Käpylästä päässyt mihinkään. Äi…

Tuliko tästä liian hifistelyä??

tämä teksti kirjoitetu täysin omilla mielipiteillä ja ajatuksilla

Agility on muuttunut vuosikymmenen aikana eikä vanhassa agilityssä voi enää olla, pakko mennä eteenpäin ja kulkea valtavirran mukana. Ohjaukset ja tavat ohjata ovat muuttuneet ja koirien esteosaaminen on tullut tärkeäksi osaksi. Oli osaltaan mielenkiintoista seurata agilityn mm-kisoja Turussa ja huomata maiden välisiä eroja. Saksa oli ihan omaa luokkaa ja Suomi jäi agilitymaailman kärjestä.

Heikki siirsi hetkellisesti Hiilin mulle. Hiililtä puuttuu joitakin perustaitoja ja näiden taitojen vahvistaminen on nyt siis mun heiniä.
Rakennettavien koirien myötä, Hiilin lisäksi Ookke, olen käynyt muutamia kertoja ulkopuolisilla kouluttajille. On ollut mielenkiintoista huomata kouluttajien ajatuksista koirien perustaitojen rakentamisesta. Mielenkiintoisinta on kuitenkin nähdä muiden koirien treenaamista. Miten ihmiset rakentavat kokonaisuutta, jonka ajatuksena on viedä huipulle.


Olen aina ollut sitämieltä, että koiran kouluttami…

Mitäs me sitten?

Tapahtui mielenkiintoisia asioita. Tuli korona ja peruttiin tapahtumat. Kalenteri tyhjeni normaalista arkielämästä, kuten jääkiekosta, mutta niin tyhjeni koiraharrastamisestakin. Todella harmi. Meiltä jäi useat kivat kisat välistä, sillä tämä olisi ollut Sallille ensimmäinen kokonainen kausi. Melkein joka vuosi viimeisten vuosien aikana on ollut rikkonainen pentujen takia. Tälläiselle nyt vain ei voi mitään. 
Koronan takia peruuntui luultavimmin myös meidän kevään näyttelyt, jotka kerkesin ilmoittamaan. Olin laittanut ilmon menemään Saimaalle, Ouluun sekä Hyvinkäälle - ihan vain hyvien tuomareiden takia. Nyt nekin peruuntuivat. 
Stiili teki jonkun etukäteiskarman tähän, sillä pahin pelkoni koiran sairastumisesta kävi eilen perjantai 13.pvä toteen. Stiili sai vatsalaukun kiertymän, joka on hengenvaarallinen tila koiralle. 

Olen aina ollut todella varovainen isojen koirien syömisessä ja sen jälkeen liikkumisessa juuri kyseisen sairauden takia. Tiedän koiria, jotka eivät ole selviytyneet. N…