Siirry pääsisältöön

pikapläjäys

3.5. HAUn kisoissa 4rataa Sallin kanssa.
Tulossaldona HYL - HYL - 10 ja HYL. Luotto ei ollut kohdillaan ja virheitä tuli vahingossa.
Onnellisin olin kuitenkin hyvästä meiningistä ja vauhdista!!

Hellu teki samaisissa kisoissa hypärinollan ja Siirin kanssa saavutettiin kaksi vanhinko hyllyä.

Viime maanantaina Forssassa tokokisoissa.
Tuloksena AVO3 tuomarina Tiina Heino.
Paikkamakuussa nousi istumaan ja jäävä maahanmenon nollas. Huomenna menos Sirke Viitasen koulutukseen ottamaan oppeja. Uusi tokopaikka jo hankittu :)

Virheet löydetty ja niitä lähdetään korjaamaan. Virheitä ei liikkeissä, vaan palkassa ja suoritusten kokoamisessa alusta loppuun.

Tänään avasin kesäkauden eli ajoin kaksi jälkeä Siirille ja Sallille.
Siiri oli ihan kurko!! Sallista nyt en niinkään.

Ekaa kertaa pitkä jälki Sallille ja eka jälki tänä vuonna. Viime vuonna tein kerran laahausjäljen (josta oli ihan paskana!!) ja yhden verijäljen ja nyt ekaa kertaa pitkällä jäljellä. (tiina oli laittanut just mailia mejä opeista ja mähän olen tehnyt kaiken ihan väärin, mut näillä mennään!!)

Salli on mielenkiintoinen mejä koira. Luontainen mejä koira se ei ole, koska Sallissa ei ole senttiäkään itsenäistä toimitnaa. Linnun hajusta se istahtaa (kuten ylösajosta) keskelle jälkeä ja katsoo silmiin: "tipu lähti! Jälki jatkuu, mut mitäs nyt? Jäljelle vai tipulle?" Jos liina kiristyy tms niin Salli istuu taas ja odottaa pyyntöä.
Vertaan Sallia paljon Siiriin. Siirillä ei nenä nouse maasta vasta kun meinaa jälki loppua ja joutuu ottamaan ilmavainua ja jos liina kiristyy ei nouse nenä silloinkaan. Tiiviimmin vain painaa nenää maahan :)
Sallin "epäitsenäisyys" varmasti johtuu kaikesta meidän yhteisestä tekemisestä, jossa koko ajan on ns.kontaktissa ja nyt joutuukin menemään täysin oman fiiliksen mukaan. Koira kuitenkin oppii koko ajan luottamaan itseensä!!

Salli teki n.800m jäljen reiluun 20min. Eka osuus meni hyvin, toka osuus oli vaikein. Kulmat merkkas hyvin. Vika osuus parhaiten. Aiika rytinällä eteenpäin ja annoinkin mennä, koska kyselyjä tuli matkan aikana (erityisesti kakkososuudella) aika paljon. Kaato sitä ei hirveästi kiinnostanu (jos vertaa kiinnostukseen lintuja kohtaan) eli täytyy alkaa ottamaan sorkkanoutoja :)

Siiri teki 1100m, vaikean jäljen! Käytiin Lintusen Anjan kanssa eilen tekemässä Zorrolle ja toiselle koiralle jäljet. Mun tekemästä jäljestä piti tulla Sallin jälki, mut se olikin niin vaikea maasto, et päätin antaa sen jäljen Siirille ja Heikille.

Eka kulman merkkaus tosi hyvä! Perinteisesti tsekkasi kulmalla kaikki suunnat, mutta lähti varmasti oikeaan suuntaan. Kalliota, kunnon rämeikköä ja vaikeaa maastoa. Toinen kulma täydellinen ja hyvä markkeeraus!! Kaadolle meni kaarella (tuuli), mutta ylpeänä pääsi perille!! Siiri on kyllä ihan luxus!! Ja kun on kuuro koira, niin eipä ollut väliä, että perässä tulin minä, Anja ja Otto!!

Zorron jälki maasto oli ihan sika hyvä!! Teen ens viikolla Sallille sinne jäljen!!
Siirille jälkiä hakkuu alueelle ja kuivaan maastoon, niissä se on hukat tehny. Nyt oli riistajälkiä ja kalliota, mikä loisto!!

Mutta on mulla kyllä hienoat spanielit!! Hyvä äitienpäivä!!

Kommentit

  1. Mejä-ohjeet oli myös siinä Cockerin pentuoppaassa, jonka sait kaksi vuotta sitten mukaasi.. Mutta vielä ehtii. Mitään ei ole menetetty. Salli on nokkela koira ja hoksaa kyllä idean, kun aloitat ihan A:sta. Eikä siinä montaa päivää mene. Ei kun hommiin Superässät!

    VastaaPoista
  2. Niinhän ne oli :) ....hhahahaha.
    se jotenkin paineistuu siitä laahausjäljestä (niinkuin teki silloin taippareissakin) niin "unondin" sen.

    VastaaPoista
  3. Kerro hihnatuntumalla että olet mukana ja tukena. Ja tule perässä hiljaa ja elehtimättä, että se voi keskittyä tehtäväänsä. Jotenkin tuntuu tarpeellieslta varmistaa kohdallasi erityisesti tuo jälkimmäinen kommentti :) Lyhyitä jälkiä ja palkka lopussa - 2-3 lyhyttä ihan peräjälkeen, vähintään 18 h vanhoja jälkiä. Jäljestys ja palkka, jäljestys ja palkka - hiffaa kyllä todennäköisesti nopeasti, mistä on kyse.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koira- ja lapsiperheen auto

Taas se kävi pari viikkoa takaperin! Käytiin autokaupoilla Heikin kanssa. Tai Heikki kävi. Mua ei kiinnosta, kuin takakontti. Kuka nyt koeajoa tarvitsisi tai peruutustutkaa.
Autokauppiaat katsovat aina kieroon, kun kertovat autoista ja kyselevät koeajoa, johon aina totean: riittää kun näytät takakontin.

Tässäpä siis autopäivitys koira- ja lapsiperheelle

Meidän perhe on autojen suurkuluttajia.
Autohan on maailman paskin sijoitus ja me olemme autokauppiaan unelmia. Usein ja aina ostamassa ja uudempaan vaihtamassa.

Vuodessa saamme helposti kulumaan 40 000kilometriä. Paljon maantie- ja kaupunkiajoa, vaikka työmatkat molemmilla alle 15km/suunta. Soratietä, mutaa ja paskaa.
Paljon (isoja) koiria, lapsia, tavaraa, rattaita, marsuja ym. Koiria ei takapenkille ja koirille häkit/veräjät ym. Niistä kertyy siis tarvelistaa autoille.


Mun eka auto oli joskus -2009 iskän ostama Fiat Punto 
Iskäl tais mennä hermot, kun aina oli kinumassa kyytiä tai valitin kuinka en Puu-Käpylästä päässyt mihinkään. Äi…

Tuliko tästä liian hifistelyä??

tämä teksti kirjoitetu täysin omilla mielipiteillä ja ajatuksilla

Agility on muuttunut vuosikymmenen aikana eikä vanhassa agilityssä voi enää olla, pakko mennä eteenpäin ja kulkea valtavirran mukana. Ohjaukset ja tavat ohjata ovat muuttuneet ja koirien esteosaaminen on tullut tärkeäksi osaksi. Oli osaltaan mielenkiintoista seurata agilityn mm-kisoja Turussa ja huomata maiden välisiä eroja. Saksa oli ihan omaa luokkaa ja Suomi jäi agilitymaailman kärjestä.

Heikki siirsi hetkellisesti Hiilin mulle. Hiililtä puuttuu joitakin perustaitoja ja näiden taitojen vahvistaminen on nyt siis mun heiniä.
Rakennettavien koirien myötä, Hiilin lisäksi Ookke, olen käynyt muutamia kertoja ulkopuolisilla kouluttajille. On ollut mielenkiintoista huomata kouluttajien ajatuksista koirien perustaitojen rakentamisesta. Mielenkiintoisinta on kuitenkin nähdä muiden koirien treenaamista. Miten ihmiset rakentavat kokonaisuutta, jonka ajatuksena on viedä huipulle.


Olen aina ollut sitämieltä, että koiran kouluttami…

Mitäs me sitten?

Tapahtui mielenkiintoisia asioita. Tuli korona ja peruttiin tapahtumat. Kalenteri tyhjeni normaalista arkielämästä, kuten jääkiekosta, mutta niin tyhjeni koiraharrastamisestakin. Todella harmi. Meiltä jäi useat kivat kisat välistä, sillä tämä olisi ollut Sallille ensimmäinen kokonainen kausi. Melkein joka vuosi viimeisten vuosien aikana on ollut rikkonainen pentujen takia. Tälläiselle nyt vain ei voi mitään. 
Koronan takia peruuntui luultavimmin myös meidän kevään näyttelyt, jotka kerkesin ilmoittamaan. Olin laittanut ilmon menemään Saimaalle, Ouluun sekä Hyvinkäälle - ihan vain hyvien tuomareiden takia. Nyt nekin peruuntuivat. 
Stiili teki jonkun etukäteiskarman tähän, sillä pahin pelkoni koiran sairastumisesta kävi eilen perjantai 13.pvä toteen. Stiili sai vatsalaukun kiertymän, joka on hengenvaarallinen tila koiralle. 

Olen aina ollut todella varovainen isojen koirien syömisessä ja sen jälkeen liikkumisessa juuri kyseisen sairauden takia. Tiedän koiria, jotka eivät ole selviytyneet. N…